Vuoden viimeisessä Studia generaliassa valt.toht. Marjaliisa Hentilä ja poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä puhuvat teoksestaan Oikeusvaltionetuvartiossa – Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1925-1952. Ester ja K.J. Ståhlbergin kaksoiselämäkerran toinen osa kuvaa aikaa, jolloin oikeistoradikaali Lapuan liike uhkasi Suomen oikeusvaltiota ja parlamentaarista demokratiaa. Kirja on jatkoa Hentilöitten vuonna 2022 julkaisemalle elämäkertateokselle Tasavallan ensimmäiset –presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919-1925.
Studia pidetään keskiviikkona 4.12.2024 klo 18.00-19.30 Työväenliikkeen kirjastossa. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi.
Lokakuun Studia generalian aihe on teatteriohjaaja Jotaarkka Pennasen romaani Pojan ja isän Moskova. Kirjailija asui varhaisteininä vuodet 1957-60 Moskovassa, jossa hänen isänsä Jarno Pennanen oli Kansan Uutisten kirjeenvaihtajana. Kirja kuvaa kahden eri sukupolven unelmia ja niiden särkymistä ja peilaa myös taistolaisaikaan Suomessa, jolloin kaverit taiteilijapiireissä lakkasivat tervehtimästä. Kirjailijaa haastattelee historioitsija Veli-Pekka Leppänen.
Studia pidetään 17.10.2024 klo 18.00-19.30 Työväenliikkeen kirjastossa, ja tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi.
Maanantaina 16.9.2024 julkistetaan Kapinaruno IX klo 16.30 Työväenliikkeen kirjastossa. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien kapinarunovastaava Risto Kolanen. Teoksen esittelevät sen toimittajat Miia Toivio ja Marko Korvela. Kuulemme myös kapinallisia runoilijoita esittämässä teoksiaan.
Kapinaruno IX julkistamisen jälkeen Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi avaa syksyn ensimmäisen Studia generalian. Studian aiheena on Oulun yliopiston historian dosentti Jouko Jokisalon ja aate- ja oppihistorioitsija Pekka Isakssonin teos Orjuuden arvet. Kolonialismin, orja- ja ihmiskaupan sekä rasismin historiaa esittelee Pekka Isaksson, haastattelijana professori Tapio Bergholm.
Studia pidetään 16.9.2024 klo 18.00-19.30 Työväenliikkeen kirjastossa.
Millainen on tämän päivän kapinaruno? Kapinaruno antaa voimaa tekijälleen ja lukijoilleen. Se vastaa kysymykseen, mikä on pielessä ja epäoikeudenmukaista. Kapinaruno nousee väärää vallankäyttöä vastaan ja osoittaa tilanteita, joissa kansalaisten oikeuksista on pidettävä parempaa huolta. Se voi olla kapinaa elämän usvaa ja näköalattomuutta kohtaan tai se voi yhtä lailla olla kapinaa pessimismiä vastaan. Kapinarunossa on lisäksi mahdollista esittää, miten käsitelty epäkohta voidaan korjata.
Sinä runojen kirjoittaja, kirjoita kapinaruno ja lähetä se meille. Osa runonsa lähettäneistä kutsutaan esittämään runonsa Stadin työväenkirjallisuuspäivillä Sörnäisissä Työväenliikkeen kirjastossa 15. – 16.11.2024. Kapinarunoilta on pe 15.11.2024. Vaikka tapahtuma jostain syystä peruuntuisi, kilpailun parhaat huomioidaan ja heidän runoistaan kootaan julkaisu. Runojen esittämisestä ja julkaisemisesta ei makseta palkkiota. Kapinarunoiltaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville korvataan matkakustannukset yleisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti sekä maksetaan päiväraha. Jokainen Kapinaruno X -kirjaan valittu runoilija saa kirjan maksutta. Toistaiseksi Kapinarunokirjoja on julkaistu kahdeksan, yhdeksäs julkaistaan kuluvana vuonna.
Etenemme näin: Lähetä korkeintaan viisi (5) runoa 7.10.2024 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kapinarunot(at)gmail.com tai postitse osoitteeseen Työväenkirjaston ystävät ry, Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki. Kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Liitä runolähetykseesi aina nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Runojen tulee olla uusia.
Raati valitsee esitettävät runot. Raatiin kuuluvat runoilija ja kirjoittamisen opettaja Miia Toivio, runoilija, toimittaja ja kriitikko Sanni Purhonen ja runoilija Marko Korvela. Kapinarunoillassa raati kommentoi esitettyjä runoja. Runoilijat saavat kutsun tilaisuuteen 30.10.2024 mennessä. Tarkempia tietoja kapinarunokeräyksestä antaa raati, kapinarunot(at)gmail.com.
Tervetuloa luomaan uutta runoutta ja runokulttuuria. Kapinarunokeräyksen järjestää Työväenkirjaston ystävät ry.
Jaathan tätä viestiä ja kerrot kapinarunojen keruusta 2024!
Työväenkirjaston ystävien studia generalia -tilaisuudet järjestetään Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki. Tilaisuudet striimataan osoitteeseen youtube.com/tyovaki. Striimit ovat katsottavissa sekä tilaisuuden aikana että myöhemmin tallenteena.
Tiistaina 7.5.2024 klo 18.00 – 19.30 tilaisuuden aiheena on Samu Kuopan ja Riina Tanskasen ajankohtainen teos Kapitalismin suuri illuusio. Kirjoittajat esittelevät teoksessaan yhdeksän keskeistä valhetta, joiden varassa nykyjärjestelmä lepää. Ekonomisti Ralf Sund haastattelee kirjan toista kirjoittajaa Samu Kuoppaa. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj Pentti Arajärvi.
Tiistaina 16.4.2024 klo 17.30 alkavassa tilaisuudessa kirjailija Meri Valkama ja presidentti Tarja Halonen keskustelevat Valkaman kirjoittaman kirjan ”Perinnönjako. Keskusteluja Tarja Halosen politiikasta” perusteella. Tilaisuuden avaa pj Pentti Arajärvi.
Keskiviikkona 14.2.2024 klo 17.30 on kirjallisuuskriitikko ja kirjailija Suvi Aholan haastattelu kirjastaan Mitä Helvi Hämäläinen todella sanoi? Haastattelijana on Työväenkirjaston ystävien vpj Leena Nikula. Tilaisuuden avaa pj Pentti Arajärvi. Helvi Hämäläisen tunnetuin teos on vuonna 1941 julkaistu romaani Säädyllinen murhenäytelmä. Runokokoelmastaan Sukupolveni unta Hämäläinen sai vuonna 1987 Finlandia-palkinnon.
HUOM!TÄMÄ TILAISUUS ON SIIRRETTY LAKKOTILANTEEN VUOKSI. UUSI AJANKOHTA ILMOITETAAN MAHDOLLISIMMAN PIAN!
●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●●
18.03.2024 klo 18.00 (sic!)
MITÄ HELVI HÄMÄLÄINEN TODELLA SANOI?
Työväenliikkeen kirjaston ystävien Ystävänpäivänä peruttu Studia generalia-tilaisuus järjestetään 18.03.2024 klo 18.00 tutussa paikassa, Työväenliikkeen kirjastosssa. – Kirjallisuuskriitikko ja kirjailija Suvi Aholaa haastattelee Työväenkirjaston ystävien vpj Leena Nikula. Tilaisuuden avaa prof. Pentti Arajärvi.
Helvi Hämäläisen merkittävin teos on vuonna 1941 ilmestynyt Säädyllinen murhenäytelmä-romaani. Sukupolveni unta-runokokoelmasta Helvi Hämäläinen sai Finlandia-palkinnon vuonna 1987.
●●●
Maanantaina 22.1.2024 klo 17.30 on toimittaja, tietokirjailija Antti Rämäsen haastattelu kirjastaan Rikottu rajamaa. Haastattelijana on historiantutkija Seppo Aalto Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj Pentti Arajärvi. Huom! Tämän tilaisuuden oli määrä alun perin olla 14.12.2023, mutta se jouduttiin siirtämään ja uusi aika on ohessa.
Työväenkirjaston ystävien studia generalia -tilaisuudet järjestetään Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki. Tilaisuudet striimataan osoitteeseen youtube.com/tyovaki. Striimit ovat katsottavissa sekä tilaisuuden aikana että myöhemmin tallenteena.
Torstaina 14.12.2023 klo 17.30 on toimittaja Antti Rämäsen haastattelu kirjastaan Rikottu rajamaa. Haastattelijana on historiantutkija Seppo Aalto Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj Pentti Arajärvi. TÄMÄ TILAISUUS ON VALITETTAVASTI JOUDUTTU SIIRTÄMÄÄN. UUSI AJANKOHTA ON TODENNÄKÖISESTI TAMMIKUUN 2024 LOPULLA. AJANKOHDASTA ILMOITETAAN MAHDOLLISIMMAN PIAN.
Torstaina 19.10.2023 klo 18.00 – 19.30 on kirjailija Kjell Westön haastattelu kirjastaan ”Molly & Henry. Romaani sotavuosilta”. Haastattelijana on historiantutkija, dosentti Mikko Majander. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj Pentti Arajärvi.
Tiistaina 19.9.2023 klo 17 – 18 on Kapinaruno-antologia VIII:n julkistamistilaisuus. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien kapinarunovastaava Risto Kolanen. Runoryhmän Miia Toivio ja Sanni Purhonen esittelevät antologian. Lisäksi kuullaan eräiden antologiassa mukana olevan runoilijan esittävän oman runonsa. Kahvitarjoilu alkaa klo 16.30.
Keskiviikkona 30.8.2023 klo 18.00 – 20.00 haastatellaan kirjailija Miia Apukkaa teoksestaan Itään ja takaisin. Haastattelija on VTT Veli-Pekka Leppänen.
Kirja kertoo Apukan isoisän, Eelis Apukan, lähdöstä jouluna 1931 Lapin Sattasesta tunturierämaan poikki Neuvosto-Venäjälle. Elämä uudessa maassa ei kuitenkaan osoittaudu sellaiseksi kuin Eelis oli kuvitellut.
Kirjan voi ostaa tilaisuudessa kirjailijalta hintaan 25 euroa.
Millainen on tämän päivän kapinaruno? Kapinaruno antaa voimaa tekijälleen ja lukijoilleen. Se vastaa kysymykseen, mikä on pielessä ja epäoikeudenmukaista. Kapinaruno nousee väärää vallankäyttöä vastaan ja osoittaa tilanteita, joissa kansalaisten oikeuksista on pidettävä parempaa huolta. Se voi olla kapinaa elämän usvaa ja näköalattomuutta kohtaan tai se voi yhtä lailla olla kapinaa pessimismiä vastaan. Kapinarunossa on lisäksi mahdollista esittää, miten käsitelty epäkohta voidaan korjata.
Sinä runojen kirjoittaja, kirjoita kapinaruno ja lähetä se meille. Osa runonsa lähettäneistä kutsutaan esittämään runonsa Stadin työväenkirjallisuuspäivillä Sörnäisissä 24.11.—25.11.2023. Kapinarunoilta on pe 24.11.2023. Vaikka tapahtuma peruuntuisi, kilpailun parhaat huomioidaan ja heidän runoistaan kootaan julkaisu. Runojen esittämisestä ja julkaisemisesta ei makseta palkkiota. Kapinarunoiltaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville korvataan matkakustannukset yleisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti sekä maksetaan päiväraha. Jokainen Kapinaruno IX -kirjaan valittu runoilija saa kirjan maksutta.
ETENEMME NÄIN: Lähetä korkeintaan viisi (5) runoa 6.10.2023 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kapinarunot(at)gmail.com tai postitse osoitteeseen Työväenkirjaston ystävät ry, Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki. Kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Liitä runolähetykseesi aina nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Runojen tulee olla uusia.
Raati valitsee esitettävät runot. Raatiin kuuluvat runoilija ja kirjoittamisen opettaja Miia Toivio, runoilija, toimittaja ja kriitikko Sanni Purhonen. Kapinarunotilaisuudessa raati kommentoi esitettyjä runoja. Runoilijat saavat kutsun tilaisuuteen 13.11.2023 mennessä. Tarkempia tietoja kapinarunokeräyksestä antaa raati, kapinarunot(at)gmail.com.
Tervetuloa luomaan uutta runoutta ja runokulttuuria. Kapinarunokeräyksen järjestää Työväenkirjaston ystävät ry.
Jaathan tätä viestiä ja kerrot kapinarunojen keruusta 2023!
Kaikki tilaisuudet järjestetään Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki ja ne ovat katsottavissa verkossa sekä samanaikaisesti että jälkeen päin nauhoitettuna osoitteesta youtube.com/tyovakio
Tiistaina 30.5.2023 klo 17 – 18.30 kirjalija Iida Raumaa haastatellaan kirjastaan Hävitys – tapauskertomus. Haastattelijana on Työväenkirjaston ystävien vpj Leena Nikula ja tilaisuudena avaajana on pj Pentti Arajärvi.
Tiistaina 2.5.2023 klo 17.30 – 18.30 kansanedustaja Timo Harakka esittelee kirjaansa Datakapitalismi kriisien maailmassa. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj Pentti Arajärvi.
Tiistaina 21.3.2023 klo 17.30 historiantutkija Tero Tuomisto on toimittaja Risto Kolasen haastateltavan kaksiosaisesta tutkimuksestaan Työväkeä, Sivistystä, Liikettä. Satavuotias Työväen Sivistysliitto. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj Pentti Arajärvi.
Keskiviikkona 8.2.2023 klo 18 – 19.30 kirjailija Olli Jalonen on VTT Veli-Pekka Leppäsen haastateltavana kirjastaan ”Stalker – vuodet”. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj Pentti Arajärvi.
Torstaina 26.1.2023 klo 17.30 ex-kansanedustaja Kari Uotila ja tietokirjailija Sirpa Puhakka keskustelevat Puhakan kirjoittamasta ”Kari Uotilla. Telakan senaattori”. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävien pj Pentti Arajärvi.
Vuoden 2022 Stadin työväenkirjallisuuspäivillä ”Aatosta jaloa, marraskuun valoa” teemoina ovat mm. Työväentutkimus 2022:n julkaisutilaisuus, kapinarunoilta, suomalaiset ja skandinaaviset utopiayhteisöt (Teuvo Peltoniemi), Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot (SKS:n julkaisema teos), Neuvostoliitto myyttien ja utopioiden maana (Pekka Lehtonen), Ratajätkät (Kalle Kallio), Punapakolaisnaiset Neuvosto-Karjalassa (Maria Lähteenmäki) ja Punavuoren historia (Seppo Luoto). Tilaisuuden kelloajat pe 25.11. klo 16 – 21 ja la 26.11. klo 12 – 18. Tarkempi ohjelma tulee tänne pikapuoliin. Paikkoja ovat Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki ja JHL:n tilat, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki.
Kaikki tilaisuudet järjestetään Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A 1, Helsinki ja ne ovat katsottavissa verkossa sekä samanaikaisesti että jälkeen päin nauhoitettuna osoitteesta youtube.com/tyovaki
Torstaina 15.12.2022 klo 17 – 18.30 Marjaliisa ja Seppo Hentilä esittelevät kirjaansa ”Tasavallan ensimmäiset. Presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919 – 1925”. Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi.
Ti 11.10.2022 klo 17 – 18.30/19 Psykologi Pirkko Lahti ja tietokirjailija Minna Maijala keskustelevat Maijalan kirjoittamasta Lahden elämäkerrasta ”Pirkko Lahti. Kuuntelija.” Tilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi.
Ma 29.8.2022 klo 17 – 19 Mali Fritz, Elämä jälkeen Auschwitzin – kirjan julkistaminen
Kirjan julkistamistilaisuuden avaa Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi, jonka jälkeen teoksesta ja Mali Fritzin elämästä kertovat Ntamon edustaja Jarkko S. Tuusvuori, ja kirjahankkeen käynnistäjä Anja Moilanen sekä kääntäjä Tarja Leinonen-Magd . Tilaisuuden lopussa on kahvitarjoilu, ja kirjaa voi ostaa. Tervetuloa!
Nykyisen Ukrainan alueella syntynyt itävallanjuutalainen Mali Fritz (1912–1996) vangittiin fasismin vastaisesta poliittisesta vastarintatyöstä Ranskassa ja vietiin keskitysleirille. Hän selvisi niin Auschwitz-Birkenausta kuin Ravensbrückistäkin ja kirjoitti kokemuksistaan kaksi kirjaa, yhden (Essig gegen den Durst. 565 Tage in Auschwitz, 1986) elämästä tuhoamislaitoksessa ja toisen (Es lebe das leben. Tage nach Ravensbrück, 1983) pitkästä vaelluksesta kotiin Wieniin läpi sekasortoisen Euroopan.
Elämä jälkeen Auschwitzin sisältää suomennokset Mali Fritzin molemmista teoksista sekä runsaasti tietoa hänen vaiheistaan. Fritzillä oli 60-luvulta alkaen suomalainen ystävä. Anja Moilanen onkin ntamon teoslaitoksen alkuunpanija ja yksi sen kokoajista. Muut kolme toimittajaa ovat kääntäjät Tarja Leinonen-Magd ja Kati Mustola sekä filosofi Jarkko S. Tuusvuori, jotka kaikki ovat antaneet osuutensa teokseen. Kokonaisuuteen sisältyy myös itävaltalaisen tutkijan Elisabeth Holzingerin puheenvuoro.
To 1.9.2022 klo 17.30 tietokirjailija, FT Anita Näslindh-Ylspangaria kirjastaan ”Juna 69. Kun elämät suistuivat raiteiltaan” haastattelee Marju Maijo.
”Kaikki oli yhtä liekehtivää helvetin tulimerta. Silmänräpäyksessä kaunis luminen peltomaisema oli muuttunut kauhun tantereeksi. Pelto oli täynnä romua, nokea ja mustanharmaata savua.”
Sotalapsia kuljettamassa ollut juna törmää keskiyöllä vastaantulevaan matkustajajunaan. Onnettomuudessa kuolee ja loukkaantuu kymmeniä ihmisiä, mutta sotasensuurin vuoksi tapaus pyritään peittämään julkisuudelta.
Vuoden 1940 maaliskuussa Iittalan Kalvolassa tapahtunut junaonnettomuus toimii lähtökohtana historialliselle romaanille, joka punoo silminnäkijähaastattelujen ja arkistomateriaalin ympärille värikkään sukutarinan. ”Juna 69” tempaa mukaansa Helsingin Kallion kaupunginosan tunnelmiin 1900-luvun eri vuosikymmeninä ja näyttää, kuinka kauaskantoiset seuraukset traumaattinen tapahtumaketju voi yhden suvun elämässä saada.
Anita Näslindh-Ylispangar on filosofian tohtori, joka on aiemmin kirjoittanut laajasti sosiaali- ja terveysalasta. ”Juna 69” on hänen esikoisromaaninsa.
